Ostoskorisi on tyhjä!
Toimintakykyä ja terveyttä kahvakuulalla

Mikään yksittäinen harjoitusväline tai liikuntalaji ei kykene tarjoamaan kaikkea. Kaikki tavat liikkua ovat työkaluja, niiden arvottaminen toisiinsa nähden riippuu siitä mitä niillä halutaan saavuttaa. Siksi en pidä eri harjoitusvälineiden vertailusta keskenään. Jos kuitenkin pitää nimetä yksi harjoitusväline, joka kotiinsa kannattaa hankkia, suosittelen kahvakuulaa.
Kahvakuula eli girya on vanha venäläinen harjoitusväline. Nimensä mukaisesti se on rautainen kuula, jossa on kahva. Alunperin giryat olivat viljan punnitsemiseen käytettyjä punnuksia. En ole varma kuinka niillä harjoittelu sai alkunsa, mutta ei ole vaikea kuvitella voimaa ja fyysistä kyvykkyyttä arvostaneiden maanviljelijöiden alkaneen voimiaan vertailla kahvakuulanostoilla. Kuulat pitivät pintansa voimaharjoittelun välineinä itänaapurissamme senkin jälkeen kun punnuksina niitä ei tarvittu. Harjoitusvälineenä Suomeen kahvakuula tuli kamppailu-urheilun mukana joskus vuosituhannen alussa, ja räjähti koko kansan suosioon viitisentoista vuotta sitten kun toiminnallinen harjoittelu nousi trendikkääksi. Suurimmista suosion päivistä on tultu alaspäin, mutta valtaosalle kahvakuula on ainakin ulkonäöltään tuttu kapistus.
Syitä miksi suosittelen kahvakuulaa kotitreenaajan välineeksi ovat sen verrattain pieni hinta, helppo säilytettävyys ja monipuolisuus.
Isokaan kuula ei vie yhtä paljoa tilaa kuin levytanko tai kotikuntosali, eikä vaadi valmistelua kuten säädettävät käsipainot, mutta kuitenkin antaa mahdollisuudet hyvin monipuoliseen voimaharjoitteluun.

Kaikkeen kahvakuula ei tietenkään pysty. Verrattain kevyenä välineenä sillä ei voi saavuttaa maksimaalisen voimantuoton suhteen samaa hyötyä kuin levytangolla eikä se epäsymmetrisenä ja vähemmän säätövaraa sisältävänä sovellu yhtä hyvin lihaskasvuun tähtääviin eristettyihin liikkeisiin kuin käsipainot. Lisäksi kuulaliikkeet, ainakin ne parhaimmat, vaativat käyttäjältä tarkempaa tekniikan hiomista ja kehon käyttöä kuin kuntoilulaitteiden ohjaamilla liikeradoilla toimiminen. Mutta kenelle tahansa tavalliselle tallaajalle, jonka päämotivaatio harjoitteluun on toimintakyvyn ylläpito ja kehittäminen sekä terveydestään huolehtiminen, kahvakuula on täydellinen harjoitusväline.
Kahvakuula kehittää niitä ominaisuuksia, joita suurin osa meistä tarvitsee oikeassa elämässä.
Vaikka maksimivoiman kehittämisestä ja lihasmassan lisäämisestä on hurjasti hyötyä, voimakestävyys ja lihasten yhteispelin harjoittaminen ovat suurimmalle osalle ihmisistä tärkeämpää opeteltavaa. Näiden ominaisuuksien lisäksi parhaiten kahvakuulalle ominaiset dynaamiset koko kehon liikkeet opettavat hengityksen rytmitystä, selän hallintaa ja lantion käyttöä voiman siirtoon, kaikki olennaisia taitoja liikkuessa.
Kahvakuula vaatii opettelua ja varovaisuutta, sen nopea ja useita kertoja toistuva liikuttelu altistaa loukkaantumiselle, jos kuula liikuttaa ihmistä eikä toisinpäin. Mutta toisaalta harjoittelun teknisyys tekee siitä hyödyllisempää, tietoisuus oman kehon toiminnasta on arvokkaampaa kuin vain yksittäisten lihasten voimantuoton lisääminen. Eivätkä riskit itsensä rikkomiselle tai oppimiskäyrän jyrkkyys ole silti lähelläkään painonnostoliikkeiden vastaavia. Kun kuulaa oppii liikuttamaan, sen hyödyt voittavat riskit moninkertaisesti. Lisäksi kunnon kuulaa ei saa hajalle millään, eli jos käyttöä vain riittää niin hinta-käyttöikä -suhde on ylittämätön.

jarno tuominen
Jarno Tuominen on itse heilutellut kahvakuulaa vuodesta 2008 ja opettanut välineen käyttöä pienryhmille vuodesta 2010. Päätyönsä päivystyksen sairaanhoitajana ohella Jarno tekee personal trainerin töitä ja pohtii liikkumista ja terveyttä ääneen toisena Liikemäärä-podcastin tekijänä.
Valmennuksessaan Jarno keskittyy kahvakuulan lisäksi muuhun toiminnalliseen harjoitteluun ja liikkuvuuteen. Myös paljasjalkajuoksu ja muu luonnollinen liikkuminen on lähellä Jarnon sydäntä.
Lisätietoja: www.jarskiliikkuu.com ja liikemaara.simplecast.com
Lisää luettavaa:
Vastaa