artikkelit

Karkeasti jaotellen kahvakuulailua on kolmenlaista: kahvakuulaurheilua, jumppakuulailua ja jönglöörausta. Nämä kääntyvät englanniksi useimmiten muotoon Kettlebell Sport, Hard Style ja Kettlebell Juggling.

⓵ Kahvakuulaurheilu eli kansainvälisesti Girevoy Sport tai Kettlebell Sport on Suomessa Painonnostoliiton alaista kilpaurheilua. Harjoittelu painottuu lajille ominaisiin liikkeisiin, joita ovat muiden muassa rinnalleveto, työntö, tempaus ja etuheilautus. Kilpaillessa yhtä tai kahta kahvakuulaa nostetaan mahdollisimman monta kertaa 10 minuutin aikarajan sisällä. Klassisen GS:n nostot ovat tempaus ja työntö sekä rinnalleveto-työntö.

Perinteisten 10 minuuttia kestävien klassisten kilpailujen lisäksi kahvakuulaurheilussa järjestetään myös maratonkilpailuja, jossa kuulaa tai kuulia nostetaan 30min puolimaratoneista lähtien aina jopa kuuden tunnin ultramaraton suorituksiin asti. Kahvakuulaurheilu onkin tekniikka- ja taitolaji, jossa tarvitaan voimaa ja kestävyyttä, sekä liikkuvuutta ja toistomäärien kasvaessa myös nopeutta. Tavoitteena on suorittaa liikkeitä taloudellisesti ja rullaavasti, joten tällaiseen harjoittelutyyliin liittyy myös runsaasti taito- ja tekniikkaharjoittelua. 

Kisalajin tapainen harjoittelu ei ole kuitenkaan ainoastaan kilpailevia harrastajia varten, vaan se on pikemminkin tapa liikuttaa kehoa ja kuulia mahdollisimman sulavasti, ja siksi se soveltuu hyvin myös peruskuntoilijalle. Kahvakuulaurheilulle tyypillisiin pidempiin sarjoihin pääsee käsiksi jo kohtuullisella tekniikalla.

Olen kirjoittanut kahvakuulaurheilusta myös erillisen artikkelin, joka löytyy tämän linkin takaa. Sieltä pääset lukemaan urheilulajin saloista vielä hieman kattavammin.

⓶ Jumppakuulailussa tai hienommin sanoen fitnesskuulailussa ei harjoitella kahvakuulaurheilun tekniikoita vaan kuulaa käytetään lisävastuksena erilaisissa liikkeissä joita on kymmeniä, ellei jopa satoja. Jumppakuulailu voidaankin jakaa useisiin eri kategorioihin sen mukaan millaisia liikkeitä tai treenitavoitteita painotetaan.

Jumppakuulailussa voidaan keskittyä mm. voimaharjoitteluun raskaampien kuulien kanssa tai tehdä kevyemmillä kuulilla tehokasta hikiliikuntaa. Jumppakuulailun liikkeissä on yleensä tarkoituksenmukaista käyttää paljon energiaa toisin kuin kahvakuulaurheilussa, jossa pyritään säästämään energiaa ja tekemään toistoista taloudellisia.

Voimakuulailussa toistomäärät pidetään yleensä kymmenen hujakoilla, joten tällä tavoin treenaavat voivat päästä jo lyhyenkin harjoittelun jäljiltä käsiksi suhteellisen raskaisiin kuuliin. Voima- ja kehonrakennustyyppiseen harjoitteluun kahvakuulat eivät tosin ole paras vaihtoehto, mutta toki myös niillä saa kasvatettua kroppaan hyvin lihasmassaa jos suunnittelee itselleen ohjelmoinnin lihastenkasvua tukevaksi. Perinteiseen bodailuun ovat salilta löytyvät laitteet ja vapaat painot toki optimaalisempi ratkaisu.

Monien suosimissa ”Kettlebell Complex”-harjoitteissa käytetään puolestaan hyödyksi erilaisia perusliikkeitä, kuten kyykkyjä, tempauksia, heilautuksia ja erilaisia kiertoliikkeitä, ja niitä tehdään ennaltamääritetyt toistomäärät peräkkäin harjoitteesta toiseen siirtyen ilman taukoja. Näistä käytetään monesti myös nimitystä liikepatterit. Yleensä ideana on liikkua nopeasti ja sulavasti liikkeestä toiseen, jotta treeni pysyy tehokkaana ja haastavana.

CrossFitin kahvakuulilla tehtävissä toiminnallisissa harjoituksissa ei hyödynnetä kahvakuulaurheilun tekniikoita, joten ne kuuluvat myös osaksi fitness- eli jumppakuulailua. Kahvakuulalla tehtävät harjoitukset sopivatkin mainiosti intervallityyppisiin treeneihin joissa kuormitetaan kerralla useita lihasryhmiä. Jumppaharjoitteisiin sisältyykin mielestäni paljon hyviä perusliikkeitä kuten erilaiset kyykyt, turkkilainen ylösnousu, maastaveto tai vaikka tuulimylly. 

Jumppakuulailussa voi tavoitella toki myös pelkästään korkeaa sykettä ja hengästymistä. Aerobiseen treeniin kahvakuulat sopivatkin erinomaisesti. Monien ryhmäliikuntatuntien tai sosiaalisesta mediasta löytyvien kahvakuula-ohjelmien osalta kuulan voisi tosin useimmiten korvata monien liikkeiden kohdalla yhtä hyvin esim. käsipainoilla tai muilla painovastuksilla.
 Tämä ei kuitenkaan ole huono asia, vaan on hienoa että kahvakuulalle on löydetty paljon erilaisia käyttötapoja, eikä kokonaisvaltaiset ballistiset liikkeet ole siten ainoa tapa hyödyntää tätä monipuolista harjoitusvälinettä.

Kahvakuulajumppailun eri muodot ovat useimmiten tehokasta treeniä ja ne toimivat hyvin itsenäisenä harjoitusmuotona tai myös kuntosaliharjoittelun oheen. Kahvakuulaurheilu ja jumppakuulailu ovat puolestaan hyvin erilaisia treenimuotoja, joita kumpiakin yhdistää kahvakuula. Kannattaa ehdottomasti tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin miten kahvakuulilla voi harjoitella!

⓷ Kahvakuulilla tehtävä temppuharjoittelu ei ole monellekaan tuttua etenkään Suomessa, mutta lajimuotona se on maailmanlaajuisesti kasvussa, mistä kertoo myös se, että siinä järjestetään maailmanmestaruuskisoja. Venäjällä lajissa on kilpailtu jo 70-luvulta lähtien. Lajissa kahvakuulalla jonglöörataan käyttäen tiettyjä liikkeitä/temppuja, joita voidaan siten myös arvostella ja pisteyttää.

Toinen jonglöörauksen muoto on freestyle, mitä onkin nähtävillä jo jonkun verran sosiaalisen median puolella. Kahvakuulilla tehtävä temppuharjoittelu kehittää rutkasti silmä-käsi koordinaatiota, voimantuottoa, kehonhallintaa sekä otelujuutta. Suomessa lajin harrastajia on oletetusti varsin vähän, ja se vaatii yleensä pohjalle myös hyvän perusosaamisen perinteisemmästä kahvakuulaharjoittelusta tai kahvakuulaurheilusta. Harvempi ensimmästä kertaa kahvakuulaan tarttuva päättää aloittaa sillä temppuilun samantien.

Jönglööraus on paitsi fyysisesti haastavaa myös eräänlaista aivojumppaa. Liikkeet voivat olla monimutkaisia, ja ne vaativat tarkkaa ajankohdan arviointia sekä kykyä yhdistää liikeradat sujuvasti. Se onkin erinomainen harjoittelumuoto keskittymiselle, koordinaatiolle ja kehon hallinnalle, aloituskynnyksen ollessa toki korkea.